Kipinöitä roudassa

Alkutalven kohmeisessa ruohikossa tuli kytee hiljalleen. Se sulattaa roudan ympäriltään ja karkoittaa kylmyyden. Ahdistuksen tuomat möröt kaikkoavat jättäen jäljelle rakkauden. Pilke silmissäsi sytyttää minuun ikävän, halun olla lähelläsi - olla omasi.

Näetkö katseeseeni kätkeytyvän tuskan, kun kerron, miten kauniita olette yhdessä? Tunnetko epätoivon, kun katselen onneanne? Tiedätkö kuinka kehoni väreilee, kun kosketat minua? Aistitko toivon, joka minussa herää, sinun suudellessasi solisluutani?

Älä rakastu häneen, joka rakastaa jo toista. Hän ei tule koskaan rakastamaan sinua. Ei, vaikka antaisit itsesi kokonaan.


Silti en tahdo lähteä. Enkä hylätä häntäkään.

Sanja